RunoLauluKieliPolkuja:
1.RUNOLAULUJUURET
Mänin Metsähä kesällä / Luo Leipä laulaen
2. KUULUUKO
PUHu Puu puinen suu / PuheenVuorolaulajat: KuuLuuko huminaa honkain /
Uhanlaiset polut-Sammaltrokeekaraoke
3. ERILAjISET KIELET
Toverit RunoJalkamarssi / Kukka Kielii Oppia
Mänin Metsähä kesällä / Luo Leipä laulaen
2. KUULUUKO
PUHu Puu puinen suu / PuheenVuorolaulajat: KuuLuuko huminaa honkain /
Uhanlaiset polut-Sammaltrokeekaraoke
3. ERILAjISET KIELET
Toverit RunoJalkamarssi / Kukka Kielii Oppia
Tässä koosteessa tutkaillaan kielemme runolaulullista alkuperää ja tunnustellaan, missä kohtaa lausuminen muuntuu lauluksi ja takaisin puheeksi.
Runolauluvideoiden kuvallinen puoli muodostuu kirjaimista, välimerkeistä, tuunatuista puhelin, hymiö, kursori ja polku symboleista.
Runo on alunperin tarkoittanut laulua ja hyvää laulajaa nimitettiin Runoksi.
"Kieli-sana on suomen kielen vanhimpia sanoja".
Suomalais-ugrilaisista juurista löytyy suu-sanan johdannaisia tarkoittaen myös kieltä.
Runolaululut etenevät trad. lauluperintönä säilyneistä esimerkeistä omiin uusiin kokeiluihin, joissa "trokeemitta on ollut ikäänkuin menetelmällinen virike".
Teoksia yhdistää paljolti myös vuorolaulu, joka mahdollistaa liittymisen yhteiseen olemiseen, runolaulukieleen "instantisti ilman nuottiviivastoa ja ylöskirjoitettuja sanoja".
Tämän koosteen
Runolaulujuurien traditionaaliset otokset edustavat aikansa multitaskausta: runolaulua yhdistettynä niin työntekoon, leivänleipomiseen, kerrontaan kuin kulkemiseen "laulunavigointiin". Ihastuttavaa on "oleminen laulussa" kuin vaikka käkena tai sisovana(satakielenä). Väittämän mukaan kieli olisi kehittynyt lintuja matkimalla, ehkä vuorolaulamalla lintujen kanssa(!)
Puhu puu kokeilussa jäljitellään muuntumista jonkinlaiseksi laulupuuolioksi. Tämä tapahtuu hiukan loitsua etsivällä "nyky-ugri-tavu-foneemi-runolauluriimittelyllä".
Kuuluuko huminaa honkain sanoituksessa Puheenvuorolaulajat pakokauhistelevat lajikadon lisäksi kielenkatoa. Miten säilyttää kielemme diversiteetti?
Trokeekaraoke-Uhanalaisten polkujen sammaleet on aikoinaan nimetty kauniisti. Voisiko (sammal)polkuja kartoittaa runolaulaen?(vrt. aborginaalien laulupolut) Niin on ehkä tehnyt joku muinainen trokeeta käyttänyt kulkija.
Toverit on leikkimielisempi "kaikenkarvaisten tassutteellisten ja käsitteellisten olioiden Eespäin eespäin tiellä taistoin marssi" sisältäen runojalkamitalle käänettyjä "taistolaissäkeitä".
Kukka kielii oppia miettitään runolaulaen kukkien kielifilosofiaa sanankääntelyriimittelyin ja ihmettellään kieli-sanan johdannaisia.
Koosteesessa on mukana nyt runolaulutohtori Outi Pulkkinen ja tyttärensä Vellamo Kyhälä sekä runonlauluun perehtyneet Pipa Paljakka ja Inka Ritvanen.
Kokonaisuus kestää yhteensä n. 20 min.
Aloitus:
Runolauluvideoiden kuvallinen puoli muodostuu kirjaimista, välimerkeistä, tuunatuista puhelin, hymiö, kursori ja polku symboleista.
Runo on alunperin tarkoittanut laulua ja hyvää laulajaa nimitettiin Runoksi.
"Kieli-sana on suomen kielen vanhimpia sanoja".
Suomalais-ugrilaisista juurista löytyy suu-sanan johdannaisia tarkoittaen myös kieltä.
Runolaululut etenevät trad. lauluperintönä säilyneistä esimerkeistä omiin uusiin kokeiluihin, joissa "trokeemitta on ollut ikäänkuin menetelmällinen virike".
Teoksia yhdistää paljolti myös vuorolaulu, joka mahdollistaa liittymisen yhteiseen olemiseen, runolaulukieleen "instantisti ilman nuottiviivastoa ja ylöskirjoitettuja sanoja".
Tämän koosteen
Runolaulujuurien traditionaaliset otokset edustavat aikansa multitaskausta: runolaulua yhdistettynä niin työntekoon, leivänleipomiseen, kerrontaan kuin kulkemiseen "laulunavigointiin". Ihastuttavaa on "oleminen laulussa" kuin vaikka käkena tai sisovana(satakielenä). Väittämän mukaan kieli olisi kehittynyt lintuja matkimalla, ehkä vuorolaulamalla lintujen kanssa(!)
Puhu puu kokeilussa jäljitellään muuntumista jonkinlaiseksi laulupuuolioksi. Tämä tapahtuu hiukan loitsua etsivällä "nyky-ugri-tavu-foneemi-runolauluriimittelyllä".
Kuuluuko huminaa honkain sanoituksessa Puheenvuorolaulajat pakokauhistelevat lajikadon lisäksi kielenkatoa. Miten säilyttää kielemme diversiteetti?
Trokeekaraoke-Uhanalaisten polkujen sammaleet on aikoinaan nimetty kauniisti. Voisiko (sammal)polkuja kartoittaa runolaulaen?(vrt. aborginaalien laulupolut) Niin on ehkä tehnyt joku muinainen trokeeta käyttänyt kulkija.
Toverit on leikkimielisempi "kaikenkarvaisten tassutteellisten ja käsitteellisten olioiden Eespäin eespäin tiellä taistoin marssi" sisältäen runojalkamitalle käänettyjä "taistolaissäkeitä".
Kukka kielii oppia miettitään runolaulaen kukkien kielifilosofiaa sanankääntelyriimittelyin ja ihmettellään kieli-sanan johdannaisia.
Koosteesessa on mukana nyt runolaulutohtori Outi Pulkkinen ja tyttärensä Vellamo Kyhälä sekä runonlauluun perehtyneet Pipa Paljakka ja Inka Ritvanen.
Kokonaisuus kestää yhteensä n. 20 min.
Aloitus:
tai
QRunolaulupolku, myös jakoon kännyköihin, vaikka satunnaiselle vastaantulijalle:
Runolaulamme, siis olemme.